Passiivinen sijoittaminen tarkoittaa, että tällöin osakekohteita ei valita aktiivisella valinnalla vaan tavoitellaan mahdollisimman lähellä markkinatuottoa olevaa tuottoa.

Mikä passiivinen rahasto on?
Passiivinen rahasto eli indeksirahasto on sellainen sijoitusrahasto, joka seuraa vertailuindeksin mukaisen osake- tai muun arvopaperijoukon kehitystä. Osakeindeksi muodostuu osakkeista. Yleisimmin osakeindeksi muodostuu markkina-arvopainotteisella indeksillä. Markkina-arvo määrittää osakkeiden painot, jolloin isojen yhtiöiden paino on suurin.
Indeksirahasto muodostuu salkunhoitajan ostaessa rahastoon osakkeita samassa suhteessa kuin ne ovat indeksissä. Rahastolla ei ole aktiivista näkemystä osakkeista, eikä se tee aktiivisesti osakkeilla kauppaa. Ainoastaan mikäli osakeindeksin koostumus muuttuu, indeksirahaston osakkeiden painoja muutetaan. Indeksirahastoon sijoittavat saavat pörssin keskimääräisen tuoton vähennettynä kuluilla.
Koska indeksirahastojen juoksevat kulut ovat paljon pienemmät kuin aktiivisissa rahastoissa, indeksirahastojen keskimääräinen tuotto on aktiivisia rahastoja parempi. Myös suomenkieliset nettikasinot voivat tuottaa erittäin hyvin, mikäli osuu hyvään saumaan.
Miksi passiiviset rahastot ovat suosittuja?
Tehokkaan sijoitussalkun ominaisuudet saadaan parhaiten toteutettua nimenomaan indeksirahastojen avulla. Pitkän aikavälin tarkastelussa indeksirahastot ovatkin tuottaneet paremmin kuin aktiiviset rahastot. Tämä johtuu vähäisistä kustannuksista, sillä kaikki muille maksettavat kustannukset ovat aina pois sijoittajalle tulevasta tuotosta. Tällaisia kustannuksia ovat mm. hallinnointipalkkiot sekä keskimääräistä suuremmat kaupankäyntikulut.
Passiivisilla rahastoilla on puolellaan paljon hyviä seikkoja, kuten:
- Ne ovat vaivattomia. Indeksirahastoihin sijoittavan henkilön ei tarvitse tietää paljoa sijoittamisesta tai sijoituskohteista.
- Ne ovat kustannustehokkaita, jolloin korkoa korolle -efekti pääsee hyödyttämään maksimaalisesti.
- Indeksirahastot ovat erittäin läpinäkyviä, jolloin rahaston sisältö on selkeästi etukäteen tiedossa.
Kenelle passiiviset rahastot sopivat?
Passiivinen rahasto sopii erinomaisesti sijoitettaessa markkinoille, joilla kukaan toimija ei säännöllisesti voi saada ylituottoa eli voittaa markkinoita. Yksittäisen sijoittajan on vaikea löytää tietoa, jota ei muilla olisi, koska niin moni analyytikko seuraa isoja amerikkalaisia yrityksiä. Suuret yhtiöt ovat lähtökohtaisesti melko oikein hinnoiteltuja, joten passiivinen indeksirahasto on tällaisille kohteille usein se kaikkein parhain vaihtoehto.
Passiiviset rahastot sopivat hyvin vaikkapa säännölliseen kuukausisäästämiseen ja täysin aloittelevalle sijoittajalle. Indeksirahastoihin sijoittaminen kun ei vaadi suurta asiaan paneutumista, vaan riittää, että sijoittaja ymmärtää perusperiaatteet osakemarkkinan ja indeksirahaston toiminnasta. Passiiviset rahastot eivät siis ole ihan täysin sama kuin passiivinen tulo, vaan ne sopivat sellaiselle sijoittajalle, jolla on osaamista, aikaa sekä myös kiinnostusta hoitaa sijoituksiaan. Aktiivisesti hoidetut rahastot eivät vaadi tällaista, vaan rahastonhoitaja tekee nämä sijoittajan puolesta.
Passiivisten rahastojen plussat ja miinukset
Passiivisten rahastojen eli indeksirahastojen plussapuolia ovat mm. seuraavat:
- Passiivisten rahastojen hallinnointikulut ovat matalammat verrattuna aktiviisiin rahastoihin, joten ne ovat erittäin kustannustehokkaita.
- Indeksirahastoilla saa hyvin hajautettua sijoituksia verrattuna suoriin osakkeisiin.
- Sijoittaja voi itse vaikuttaa siihen, miten sijoitusten omaisuuslajit sekä maajakauman muodostuvat.
- Koska ei ole salkunhoitajaa, ei ole salkunhoitajariskiäkään. Rahasto seuraa vertailuindeksiä eikä salkunhoitaja vaikuta sijoituspäätöksiin.
Passiivisten rahastojen miinuspuolia ovat mm. seuraavat:
- Sijoittajan pitää itse valita eri rahastot sekä päivittää omaa salkkuaan säännöllisesti, joten indeksisijoittaminen vaatii omaa aktiivisuutta.
- Passiiviset rahastot eivät tuota enempää kuin mitä markkinoiden keskimääräinen tuotto on, eli indeksiä ei voida voittaa. Indeksituotosta vähennetään aina rahaston kulut, joten se jää aina hieman pienemmäksi kuin mitä vertailuindeksi on. Päinvastoin kuin aktiivinen rahasto, joka tavoittelee nimenomaan vertailuindeksin voittamista, eli indeksiä korkeampi tuotto on sen tavoite.
- Koska indeksirahastot ovat passiivisia, ne eivät ota kantaa yhtiöiden johdon tekemiin virheisiin, eli vastuullisuus ei passiivissa rahastoissa ole kovinkaan korkealle rankattu. Aktiivisissa rahastoissa taas vastuullisuus on huomioitu paremmin ja on osana riskienhallintaa, tähtäimessä onkin paremmat aikavälin tuotot.
Kumpi voittaa: aktiivinen vai passiivinen rahasto?

Kumpi on parempi, aktiivisesti vai passiivisesti hoidettu rahasto, kas siinäpä ikuisuuskysymys. Aktiivisia rahastoja edustavat yrittävät tuoda esille vaikkapa salkunhoitajien taitoja ja onnistumisia ja samalla korostavat mahdollisuutta markkinoita parempaan tuottoon. Passiivisten rahastojen edustajat taas korostavat markkinoiden tehokkuutta ja kustannussäästöjen merkitystä.
Monien tutkimusten myötä on selvinnyt, että passiiviset rahastot ovat osoittautuneet aktiivisia rahastoja paremmiksi. Tämä ero korostuu sitä enemmän mitä pidemmästä tarkasteluajasta on kyse.
Lisäksi indeksirahaston huonoja puolia on se, että se ei ota huomioon lapsityövoiman käyttöä, ei poissulje ase- tai öljyteollisuutta, ei ota kantaa korruptioon tai yritysten aiheuttamiin vaikutuksiin vaikkapa ilmastonmuutokseen.
Tosin tänä päivänä saatavilla on myös passiivisia rahastoja, jotka huomioivat myös vastuullisuuden rajaamalla vaikka jonkin tietyn alan yhtiöt pois rahaston seuraamasta indeksistä. Tai sitten indeksissä painotetaan sellaisia yhtiöitä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin keskimäärin toimialalla.